Sijoittaminen on ollut koko markkinatalouden olemassaolon ajan yksi ihmisiä eniten kiinnostanut rahan käytön muoto. Sijoittamista voidaan pitää hyvänä ja tehokkaana keinona taloudellisen tilanteen kehittämiseen ja oman vaurauden kasvattamiseen. Jokainen työssäkäyvä on miettinyt, että mitä tehdä rahoilla, joita ei välttämättä juuri sillä hetkellä tarvitse. Makuuttaako niitä tilillään käytännössä korottomasti, vai laittaako niitä eteenpäin ja näin saa rahalle jotain lisäarvoa, kun se tuottaa lisää rahaa?
Loppujen lopuksihan inflaatio tekisi sen, että pankkitilillä makaavalla rahalla saisi vain jatkuvasti vähemmän ja vähemmän asioita, kun tuotteiden ja palveluiden hinnat kasvavat. Ja samalla rahan arvo heikkenee.
Sijoittamisen perusideana on siis saada tuottoa sijoitetulle pääomalle. Sijottamista on olemassa paljon erilaista. Ihmiset voivat sijoittaa monilla eri tyyleillä ja sijoituskohteita itsessään on ihan loputtomiin. Osaan myös sisältyy enemmän riskiä kuin toisiin.
Rahapelaamista voi joidenkin mielestä pitää jonkinlaisena sijoittamisena, sillä siihenkin liittyy omat taloudelliset riskinsä, eikä tuotto ole varmaa. Eihän tuottokaan esimerkiksi osakkeissa ole 100-prosenttisen varmaa, koska yritys voi mennä konkurssiin hetkenä minä hyvänsä. Uusi kasinot ovat siis hyvä kohde, jos tykkää pikavoitoista, mutta lähtökohtaisesti sijoittajien kannattaisi katsoa muita vaihtoehtoa, vaikka niissä muissakin vaihtoehdoissa olisi yhtä isot riskit.
Korkean vs. matalan tuotto-odottaman sijoittaminen
Sijoituksia arvioidaan niiden tuotto-odottaman kautta, sillä tuottohan on se, mikä kaikkia kiinnostaa. Kenen mielestä sellainen sijoituskohde on kannattava, joka 100-prosentin todennäköisyydellä veisi ihmisen rahat? Aivan niin – ei kenenkään mielestä.
Tuotto-odottamalla tarkoitetaan sijoitukselle odotettavaa tuottoa tulevaisuudessa. Tuotto-odottaman suuruutta määritellään riskin kautta. Mitä suurempi riski sijoituksella on, sitä korkeammat ovat odotettavissa olevat tuotot. Sama pätee myös päinvastoin, eli pienen riskin sijoituskohteessa tuotto-odottama on pieni.
Korkean riskin sijoittaminen on sijoittajille aina kiinnostavaa, sillä niiden voidaan olettaa tuottavan huomattavasti suurempaa voitto kuin matalan riskin sijoituskohteiden. Vastaavasti korkeamman riskin sijoituskohteissa on todennäköisempää menettää pääomaansa, kuin matalan riskin kohteissa.
Molemmille on omat kannattajakuntansa, eikä sille oikeastaan ole oikeaa tai väärää vastausta, että kumpaa kannattaa tehdä. Jos haluaa saada varmaa pitkäjänteistä tuottoa, niin silloin kannattaa suosia vähemmän riskiä sisältäviä sijoituskohteita. Jos puolestaan oikeasti massiiviset voitot kiinnostavat, niin silloin ihminen usein ottaa enemmän riskiä.
Usein esimerkiksi vain matalan riskin kohteisiin sijoittavat ovat sitä mieltä, että se on ainoa avain onneen, kun taas isomman riskin ystävät ovat sitä mieltä, ettei matalalla riskillä voi koskaan oikeasti vaurastua.
Mitä riski tarkoittaa sijoittamisessa?
Riski tarkoittaa sijoittamisessa sijoituskohteen arvonvaihtelua. Riskin kohdalla puhutaan yleensä ottaen vielä tarkemmin ennakoimattomasta ja tarkoituksettomasta arvonvaihtelusta. Tätä kutsutaan nimellä volatiliteetti. Pörssikursseja seuratessa sijoittaja on voinut törmätä pörssikäyriin, jossa suunta vaihtelee. Volatiliteetti on nimenomaisesti näillä käyrillä näkyvää arvonvaihtelua. Mitä suurempaa arvon vaihtelu ylös ja alas on, sitä suurempi volatiliteetti, ja täten riski, sijoituskohteella on.
Vaikka suuren riskin kohteet voivat ollakin sijoittajasta riippuen pelottavia tai houkuttelevia, täytyy muistaa, että riski on lähtökohtaisesti aina hyvä asia. Sijoittajan on tunnettava oma riskinsietokykynsä ja omat rajansa arvonvaihtelun suhteen.
Korkean riskin sijoitusten tavoitteena on tienata mahdollisimman paljon ja yleensä mahdollisimman nopeasti. Korkean riskin kohteissa on kuitenkin syytä muistaa, että suuria voittomahdollisuuksia seuraa aina suurien tappioiden mahdollisuus.
Korkean riskin sijoituskohteet ovat monesti tuoreiden sijoittajien kohteina. Uudet sijoittajat tahtovat tulla markkinoille niin sanotulla ”all in” – periaatteella hakien suuria pikavoittoja. Sijoittajan on syytä kuitenkin pohtia sijoituksiaan aina ajan ja ajatuksen kera. Hätäilemällä moni sijoittaja menettää isoja summia rahaa, eikä se lähtökohtaisesti ole sijoittamisen idea, vaikka tappiotkin siihen kiinteänä osana kuuluvatkin.
Riskin arviointiin on olemassa monia erilaisia keinoja ja esimerkiksi sijoitusneuvojat ovat näissä asioissa ammattilaisia. Kuitenkin monesti oma terve maalaisjärki on vallan riittävä keino riskin arviointiin.
Voiko riskiä hallita?
Riski on aina läsnä, kun puhutaan sijoittamisesta ja tuotto-odottamista. Riskin hallintaan on olemassa kuitenkin hyviä välineitä, joihin varsinkin uuden sijoittajan kannattaa suhtautua oppia imien.
Tärkein keino riskin hillitsemiseksi on sijoitusten hajauttaminen. Hajauttamisella tarkoitetaan sijoituskohteiden keskinäistä eroavaisuutta. Esimerkiksi rahastosijoittaminen on hyvä keino opetella hajauttamista, sillä rahastoissa varojen sijoittamisesta vastaa asiantuntija, joka tekee päätökset sijoittajan puolesta.
Riskejä voi pienentää myös tekemällä hajauttamista itse. Hajauttamisessa ideana on, että sijoituskohteet ovat eri alalta, eri maasta tai jopa eri mantereilta. Hyvin hajautetussa salkussa yksittäisten toimialan kohtaamat ongelmat tai huono menestys ei pääse heilauttamaan sijoitussalkkua liiallisesti. Myöskään alueelliset kriisit eivät pääse vaikuttamaan salkkuun liian suuresti.
Hajauttamista voi tehdä myös muilla tavoin.
Myös osto- ja myyntiaika vaikuttavat. Kurssin ollessa alhaalla ostaminen on halvempaa ja vastaavasti taas kurssin noustessa olisi myynnin aika parhaimmillaan. Tämä vaihtelu voi myös aiheuttaa tappiota, mikäli sattuukin ostamaan vahingossa kurssin ollessa korkeimmillaan. Kuukausisäästäminen on tapa hajauttaa sijoituksia ajallisesti. Kuukausisäästämisessä sijoituksia tehdään kuukausittain, jolloin sijoituksia tehdään eri arvonvaihtelun ajankohtia, ja sijoittaja pystyy välttämään ajoittamisen riskiä. Kuukausisäästäminen takaa myös sen, että ainakin osa sijoituksistasi tulee olemaan tuottavia.
Sijoittamisessa aika on tärkein tuottoa tekevä tekijä!
Sijoittamisen tavoitteena on aina tehdä tuottoa jollain tasolla. Pörssin olemassaolon ajan on huomattu, että aika on paras tuoton varmistaja sijoituksessa, joten tuottojen kanssa ei kannata ryhtyä hätäilemään. Tarpeeksi pitkällä sijoitushorisontilla tuottoa varmasti, kiitoksia muun muassa inflaation.
200 vuoden haitarilla pörssin keskiarvoinen vuosituotto on ollut 8 %. Jo koulusta historian tunneilta muistetaan pörssiromahduksia ja kuplia, jotka ovat romahduttaneet pörssiä väliaikaisesti. Näistä kaikista vastoinkäymisistä huolimatta pörssit ovat aina palanneet ja nousseet lopulta aiempaa huippua korkeammalle.
Fiksusti hajauttamalla on sijoituksille luvattavissa lähes 100 % varmuudella tuottoa. Kun sijoituksia on tehty matalakuluiseen rahastoon pitkällä aikavälillä joka ikinen kuukausi, ovat riskit lähes olemattomia, ja pitkällä sijoitusaikavälillä tuottoa tulee varmasti. Pörssit voivat heilahdella lyhyellä aikavälillä todella paljon, mutta useampien vuosien aikaikkunalla nousu on lähestulkoon varmaa.
Aina välillä voikin törmätä uutisiin, jossa kerrotaan pörssiromahduksesta. Romahduksen aikana sijoittajan on ensiarvoisen tärkeää pitää oma pää kylmänä ja seurata omaa sijoitussuunnitelmaansa. Pörssissä tapahtuvien notkahdusten aikana sijoittajat monesti hätiköivät ja pelästyvät sijoitusten arvon putoamista. Sijoittajat alkavat myydä sijoituksiaan pois, koska muutkin myyvät. Paniikkimyyminen voi tulla sijoittajalle todella kalliiksi, sillä silloin hinnatkin ovat naurettavan alhaiset.
Puhumattakaan tulevaisuuden tuotto-odotuksista ja toteumista.
Fiksu sijoittaja seuraa toki uutisointia ja tekee suunnitelmansa mukaisia ratkaisuita. Fiksu sijoittaja on monesti liikkeellä paniikkimyyntien hetkillä ostamassa halvalla myynnissä olevia osakkeita. Kyseessä on tavallaan pörssin alennusmyynti ja pörssiromahdukset ovatkin yleensä hyvä aika ostaa.
Pörssien käyttämistä ei voi kuitenkaan kukaan tietää varmuudella kovin pitkäksi aikaa eteenpäin. Pörssit voivat heilahdella rajustikin, mutta järkevä ja kylmäpäinen toiminta on yleensä voitu todeta kannattavaksi. Sijoittamisen aloittamiselle ei ole olemassa parasta mahdollista aikaa, mutta historiaan peilaten voidaan todeta, että mitä pikemmin sen aloittaa, sitä todennäköisempää vaurastuminen sijoittamisen avulla on.