Suomen talous on noussut koronapandemian aiheuttamasta pudotuksesta lähes pandemiaa edeltäneelle huipputasolle. LähiTapiolan ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa tänä vuonna 3,4 prosenttia. Ensi vuonna kasvu on ennusteen mukaan enää 2,5 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,5 prosenttia.

-Nousukausi käy kuumana myös ensi vuonna kotitalouksien kulutuksen paluun ollessa talouden isoin veturi. Talous on toipunut koronapandemiasta V-mallisesti, kun patoutunut kysyntä on päässyt purkautumaan koronarokotusten ansiosta. Suomalaiset ovat keväällä pienentäneet pakko- ja varovaisuussäästämistä. Myös voimakas raha- ja finanssipolitiikka on tukenut toipumista, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro

Suomen talouden toipuminen on laajaa. Vaikka kotitaloudet ovat toimineet kasvun pääveturina, myös vienti on pääsemässä jaloilleen. Nummiaron mukaan tavaravienti saa ensi vuonna paremmin nostetta hyvin toipuneesta maailmankaupasta ensi vuonna. Myös palveluvienti on toipumassa koronarajoitteiden purkautuessa. Lisäksi investointinäkymät ovat parantuneet sekä tuotannollisissa hankinnoissa että asuntorakentamisessa.

Kiivas kasvutahti ja myönteiset näkymät peittävät alleen isot haasteet, jotka voivat asettaa rajat pidemmän ajan talousnäkymille. Suureksi paisunut julkinen velka, ikäsidonnaisten menojen aiheuttama kestävyysvaje ja toisaalta pienentyvä työikäinen väestö laskevat potentiaalista kasvua. Nummiaron mukaan toivottavaa on, että tulevissa palkkaneuvotteluissa ei lisätä haasteiden listalle heikentyvää hintakilpailukykyä. Korona on tuonut tullessaan myös hyötyjä talouteen. Pandemian edistämällä digiloikalla voi olla tuottavuuskasvua tukeva vaikutus.

Kuluttajien kolme talousriskiä

Koronapandemian hellittäminen ja rajoitteiden purkaminen ovat houkutelleet suomalaiset taas kuluttamaan. Luottamus talouteen on vahvaa ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Nummiaro kuitenkin muistuttaa, että kiivaassa noususuhdanteessa on vaaransa.

-Isoin talousriski on edelleen korona. Viruksen uudet mutaatiot voivat pahimmillaan tehdä rokotteesta tehottoman. Rokotekattavuus etenee länsimaissa, mutta virus on vielä pitkään valloillaan kehittyvissä talouksissa. Kiivain toipuminen on monin paikoin hidastunut kasvun rajojen lähestyessä, ”pula-aikaa” on koettu sekä komponenteissa että työvoimassa. Globaalin vientikysynnän käänne painaisi Suomen taloutta ja vähentäisi työllisyyttä. Sijoitusmarkkinat kokisivat korjausliikkeen, jota samanaikaiset inflaatiopaineet voisivat (stagflaatio) syventää.

Myös yleinen hintojen nousu eli inflaatio voi osaltaan asettaa rajat kasvulle. Inflaatio on kiihtynyt niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. LähiTapiolan ennusteen mukaan inflaatiovauhti tulee hyytymään ensi vuonna energian ja hyödykkeiden hintapaineiden kääntyessä ensi vuonna. LähiTapiola ennustaa Suomen inflaation olevan 2,0 prosenttia tänä vuonna, 1,5 prosenttia vuonna 2022 ja 1,8 prosenttia vuonna 2023.

-Riski kuitenkin on, että kohonneesta inflaatiosta tuleekin pitkäikäinen. Talouksien ylikuumentuessa vapaat resurssit ehtyvät ja inflaatio-odotukset voivat siirtyä sopimuspalkkoihin, mikä nostaisi varsinkin palvelualojen hintatasoa. Keskuspankkien uudet inflaatiotavoitteet voivat tarkoittaa, että orastava hintakierre pääsee pyörimään aiempaa vapaammin. Inflaatio heikentäisi kotitalouksien ostovoimaa, jos omat ansiot ja talletusten korot eivät pysy hintojen nousun tahdissa.

Keskeisten keskuspankkien voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka on vauhdittanut sijoitusmarkkinoiden erinomaisia tuottoja. Mikäli talouskasvu jatkuu vahvana ja inflaatio pysyy korkealla, keskuspankkien on ryhdyttävä purkamaan elvytystoimiaan. Arvostustasot sijoitusmarkkinoilla ovat kohonneet ja keskuspankkien politiikkamuutokset ovat omiaan tuomaan painetta korkeille arvostuksille.

-Kotitaloudet voivat kärsiä Yhdysvaltain keskuspankki Fedin koronnostojen, tai jo niiden odotusten, laukaisemasta osakkeiden korjausliikkeestä sekä Euroopan keskuspankin koronnostojen vaikutuksesta lainanhoitokuluihin. Koronan väistyttyä asuntobuumi hiipuu ja monien kotien arvot palaavat laskutrendille. Odotamme asuntohintojen nousun rauhoittuvan yhteen prosenttiin vuonna 2022.

Suomen talouden ennusteet, LähiTapiola 27.9.2021

%2020202120222023
BKT-kasvu-2,93,42,51,5
Inflaatio0,32,01,51,8
Työttömyysaste7,87,77,06,5

Kotitalouksien varallisuus jatkaa kasvuaan

LähiTapiolan varallisuusindeksin mukaan vuoden 2021 toisella neljänneksellä kotitalouksien varallisuus kasvoi tuottojen ansiosta koko maassa 2,2 prosenttia. Tämä on jo viides peräkkäinen vahva neljännes, mikä on johtanut vuositasolla 7,6 prosentin huipputuottoon.

-Kansanterveyden kriisi on raha- ja finanssipoliittisten tukitoimien kautta kääntynyt kotitalouksien varallisuuden riemuvoitoksi. Pörssiosakkeet ovat vuodessa tuottaneet noin 40 prosenttia ja rahastot noin 20 prosenttia, mutta talletuksille tuottoja ei alhaisten korkojen ympäristössä kerry.

Vastaa