Avainsana: sijoittaminen

Digitalisaatio on tullut niin arkeemme kuin yrityselämään viimeisten parin vuosikymmenen aikana niin voimakkaasti, että se on ottanut huomattavan vaikuttavan osa myös tavallisista toimista alkaen aina laskujenmaksamisesta oman treenaamisen seurantaan. Mutta se on tuonut välineet myös aina pörssin osakekauppaan ja aikuisten pelaamiseen – ajasta ja paikasta riippumattomina. Totta kai pörssikaupoissa on rajana pörssien aukiolot, mutta toimeeksiantoja voi tehdä 24/7. Aikuisten pelaamisessa sitten 90-luvulla tulleet nettikasinot ovat entisestään laajentaneet ja kehittäneet palveluitaan, ja esimerkiksi rekisteröintivapaa kasino on yksi näistä uutuuksista – senkin pohjalla on ajatus siitä, että asiakkaalle pitää tarjota mahdollisimman joustava ja nopea reitti päästä kiinni palveluihin, jotka tässä tapauksessa ovat kasinopelejä, mutta esimerkiksi sijoituspalveluissa ne ovat eri maiden pörssiosakkeita, optioita, rahastoja…

Nopeutta – joustavuutta – riskinhallintaa

Nämä uudet digitaaliset alustat ovat tuoneet todellakin lisää vaihtoehtoja, mutta myös varomattomille sijoittajille aivan uudenlaisia sudenkuoppia. Liian moni ei kiinnitä huomiota markkinoihin ja niiden tarvitsemalle informaatiolle. Esimerkiksi suosittu Plus500 kauppapaikka mahdollistaa kaupankäynnin vaikka valuutalla tai vaikkapa kullalla – mutta isot mahdollisuudet tarkoittavat tilastollisesti myös sitä, että jopa 79% piensijoittajista menettää rahaa sijoittamalla näihin. Ja miten kävi kryptomarkkinoilla viimeisen vuoden aikana? Bitcoinin nopea alastuleminen vei monen yksityissijoittajan talouden sekaisin – varsinkin jos oli nousukiidon aikana sijoittanut bitcoineihin velkavivun avulla, ja on nyt löytänyt itsensä tilanteessa, missä sijoitusten arvosta on voinut tipahtaa yli 60 % – sen arvo tätä kirjoitettaessa on noin 16500 USD kun see oli parhaillaan matkalla kohti 100 000 USD raja-arvoa, sitä koskaan saavuttamatta. Moni onkin tämän vuoden aikana kyseenalaistanut koko kryptovaluutan – varsinkin sähkökriisin aikana, koska kryptovaluuttojen louhiminen vie paljon sähköä, ja sähkönhinnan noustessa myös valuuttojen kulut ovat nousseet.

Riskinhallinta on tullut osaksi myös tavallisen perheen arkea – koska ennen piti osakesijoitukset hoitaa joko pankin tai sijoitusyhtiön kautta, mutta nykyään kuka tahansa aikuinen voi hoitaa ne mobiilisti, missä sitten ikinä onkaan – ja tämän on mahdollistanut nykyaikaiset digitaaliset palvelut kuten esimerkiksi Nordnet ja Saxo Bankin Trader-palvelut.

Siinä missä pankki-ja sijoituspalveluissa on edetty kohti entistä nopeampia palveluita, sama on tullut myös kasinopeleissä ja yleensäkin aivan kaikessa- voithan nykyään tilata vaikka ruokatarpeet lähikaupastasi kotiin toimitettuna – sitäkään ei tarvitse enää tehdä itse.

Pelaajien uudet mahdollisuudet

Samalla kaiken muun digitalisaation ohessa myös pelaaminen on laajentunut – ja kasvua on tapahtunut koko ajan sitten 80-luvun. Näiden vuosikymmenten aikana pelaaminen on laajentunut kattamaan kaikki ikäryhmät ja sukupuolet, ja esimerkiksi rahapelaaminen on entistä enemmän mobiilipelaamista – varsinkin Pohjoismaissa – verrattuna Keski-Euroopan huomattavasti vanhoillisempaan pelaamiseen. Samalla Pohjoismaissa muutenkin aikuisten pelaamista on tullut yhteiskunnallisesti hyväksytty harrastus – ja pelaahan jo noin 50 % kaikista suomalaisista aikuisista jonkin digitaalisen alusta peliä aktiivisesti – joko harrastuksena, ajanvietteenä tai jopa ammatikseen. Näiden kaikkien mahdollisuuksien kautta pelaamisesta on tullut yhtä hyväksytty ajanviete kuin vaikkapa television tai NetFlixin katselemisesta.

Siinä missä vielä 2000-vaihteessa aikuisten pelaaminen oli vähän niin ja näin, niin 2020-luvulla aikuisille on tarjolla tuhansia eri pelejä eri kategorioissa: on ajanvietettä, rahapelejä, taktiikka, strategia, ja urheilupelejä – on pelejä joiden kanssa voi pelata kavereita vastaan, ja on erikseen ns. eurheilu-pelit, joiden kautta voi löytyä jopa uusi ammatti, joko pelaajana tai organisaation jäsenenä. Onhan se niinkin, että esimerkiksi Suomessa on vain kaksi oikeata kasinoa: Helsinki ja Tampere – ja pelaajalle esimerkiksi Oulussa on kuitenkin taskussa se älypuhelin, jolla kasino on parin klikkauksen päässä – ja nykyään vielä siten, että oma pelaaminen pysyy hanskassa oman pelaamisen historian ollessa koko ajan saatavilla – ja lisäksi omaa pelaamistaan voi myös rajoittaa, asettamalla itselle rajoja.

Tulevaisuuden digitaaliset palvelut

Digitaaliset palvelut tulevat kasvamaan ja kehittymään jatkossakin. Osa niistä tulee EU-tasolta, osa kansalliselta tasolta – ja sitten on palveluita kuten edellä mainitut rahapelit, jotka ovat sieltä välistä – ja jotka myös kehittyvät lainsäädännön kanssa yhdessä kohti seuraavia versioita. Kokonaisuudessaan parantamalla digitaalisten palvelujen laatua ja saavutettavuutta tullaan kehittämään koko yhteiskuntaa edelleen digitaalisuus edellä. Palveluiden hyvä laatu vaikuttaa asiakkaiden haluun käyttää ja siirtyä käyttämään digitaalisia asiointipalveluita, jotka yhä ovat osalta ylenkatsottuja. Valtiollisilta toimijoilta on tullut tähän itseasiassa aika selkeä kannanotto: Viranomaisten on järjestettävä henkilön asemaan, oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvä viestintä ja asiointi niin, että asiakkailla on aina käytettävissä sähköinen kanava. Luonnolliset henkilöt (kansalaiset) asioivat ja viestivät viranomaisten kanssa ensisijaisesti digitaalisesti. Heitä ei kuitenkaan velvoiteta tähän.

Valokuitu ja Suomi

Yksi tulevaisuuden digialustojen palveluiden mahdollistajista on entistä nopeampi tietoverkko. 5G on jo nopea, mutta metaverse hankkeet ja alati lisääntyvät digitaaliset palvelut vaativat entistä nopeammat ja laajemmat verkot – Ruotsissa asia on hoidettu ensisijaisesti valokuidulla, Suomessa asiat eivät ole aivan yhtä hienosti.

Valokuituverkot ovat tulevaisuuden digitaalisten palveluiden käytännön mahdollistaja. Tämä johtuu jo pelkästään siitä, että valokuituverkon nopeutta voidaan kasvattaa lähes rajattomasti. Valokuidun muita etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja nimenomainen valmius tulevaisuuden sähköisten palvelujen käyttöön. Tiesitkö, että valokuitu on tällä hetkellä ainut tekniikka, jota voidaan kohtuullisin kustannuksin päivittää tulevaisuuden palvelutarpeiden mukaisesti? Kattavien valokuituverkkojen lisäksi, tulevaisuuden palveluiden liiketoimintaympäristö edellyttää sellaista säädösympäristöä, joka vastaa uusien palveluiden tuomiin haasteisiin. Valokuituverkon palvelut ovat miljardien eurojen markkina pelkästään Suomessa. Yksi suurimmista suomalaisista toimijoista on Valokuitunen. Se perustettiin vuonna 2020 irrottamalla Teliasta valokuituverkkoja rakentava osa. Telia omistaa nyt Valokuitusesta 40 prosenttia ja sijoitusrahasto Capman infra 60 prosentia. Capman infran taustalla on muun muassa suomalaisia eläkeyhtiöitä.

Suomessa uskottiin pitkään, että 5G riittää kattamaan suomalaisten tietoliikennetarpeet – näin ei kuitenkaan ole tietomäärien lisääntyessä edelleen. Esimerkiksi Ruotsissa valokuituverkon piirissä on jo yli 90 prosenttia kotitalouksista, kun Suomessa kattavuus on vain 40 prosenttia, ja esimerkiksi Islannissa lukema on 87 % ja Tanskassakin 70 %, ja Norjassa 74 % – eli Suomi on todellakin takamatkalla – mutta käykö tässä kuten nettimaksamisessa? Ruotsi oli siinä pitkään Suomen edellä, kunnes suomalaiset todenteolla löysivät nettimaksamisen.